VI LUKU.

VII LUKU.

Birdy Edwardsin sadin.

Kuten Mc Murdo oli sanonut, oli talo, jossa hän asui, yksinäinen ja soveltui varsin hyvin sellaiseen rikokseen, jota he suunnittelivat. Se oli aivan kaupungin laidassa ja kaukana tiestä. Missä muussa tapauksessa tahansa olisivat salaliittolaiset ilman muuta houkutelleet ulos uhrinsa, kuten he olivat tehneet monta kertaa ennemmin, ja tyhjentäneet pistoolinsa hänen ruumiiseensa; mutta tässä tapauksessa oli erinomaisen tärkeätä saada tietää, mitä hän tiesi, miten hän oli saanut tietonsa ja mitä hän oli ilmaissut työnantajilleen. Oli mahdollista, että he olivat myöhästyneet ja että työ jo oli suoritettu. Siinä tapauksessa he ainakin saattoivat kostaa miehelle, joka oli sen suorittanut. Mutta he toivoivat, ettei salapoliisi ollut vielä saanut tietää mitään kovin tärkeätä, koskei hän muuten, päättelivät he, olisi viitsinyt kirjoittaa muistiin ja lähettää sellaisia vähäpätöisiä tietoja, joita Mc Murdo väitti hänelle antaneensa. Olipa miten tahansa, kaiken tämän he saisivat kuulla hänen omilta huuliltaan. Kun hän kerran olisi heidän vallassaan olisi heillä keinoja saada hänet puhumaan. Eivät he olleet ensi kertaa tekemisissä vastahakoisen todistajan kanssa.

Mc Murdo meni Hobson's Patchiin kuten oli sovittu. Poliisi tuntui tänä aamuna tuntevan häntä kohtaan erikoista mielenkiintoa ja kapteeni Marvin — joka oli sanonut olevansa vanha tuttava hänen kanssaan Chicagon ajoilta — todella puhutteli häntä, kun hän odotti asemalla. Mc Murdo kääntyi selin häneen ja kieltäytyi puhelemasta hänen kanssaan. Hän palasi retkeltään iltapäivällä ja tapasi Mc Gintyn Liittotalossa.

— Hän tulee, sanoi hän.

— Hyvä! sanoi Mc Ginty. Jättiläinen oli paitahihasillaan, vitjat kelluivat hänen loistavien liiviensä päällä ja timantti kimalteli hänen takkuisen partansa lomasta. Juomat ja vehkeilyt olivat tehneet pomosta yhtä rikkaan kuin mahtavan miehen. Sitä kauhistuttavammalta näytti siksi tuo vankilan tai hirsipuun vilahdus, jonka hän edellisenä yönä oli nähnyt.

— Luuletko hänen tietävän paljon? kysyi hän huolestuneena.

Mc Murdo pudisti synkästi päätään.

— Hän on ollut täällä jonkun aikaa — ainakin kuusi viikkoa. Arvaan, ettei hän ole tullut tänne näköaloja katsomaan. Jos hän on koko ajan puuhaillut täällä rautatieyhtiön rahat taskussaan, niin luulen, että hän on saavuttanut joitakin tuloksia ja että hän on ilmoittanut ne esimiehilleen.

— Osastossa ei ole ketään heikkoa miestä, sanoi Mc Ginty. Uskollisia kuin teräs, joka mies. Ja kuitenkin on, jumaliste, tuo roisto Morris. Jos joku on meidät pettänyt, on hän sen tehnyt. Tekisi mieleni lähettää ennen iltaa pari miestä antamaan hänelle löylytyksen ja pakoittamaan hänet tunnustamaan.

— No, se ei tuottaisi vaikeuksia, vastasi Mc Murdo. En tahdo kieltää, että pidän Morrisista ja että olisin pahoillani, jos hänelle tulisi ikävyyksiä. Hän on pari kertaa puhunut minulle osaston asioista ja vaikkei hän näe niitä aivan samassa valossa kuin te tai minä, ei hän näytä sellaiselta, joka kielii. Mutta kuitenkaan en halua asettua teidän ja hänen väliinsä.

— Minä vielä näytän tuolle vanhalle pirulle, sanoi Mc Ginty kiroten.
Olen jo kauvan pitänyt häntä silmällä.

— No, tehän sen parhaiten tiedätte, sanoi Mc Murdo. Mutta mitä tahansa teettekin, täytyy sen jäädä huomiseen, sillä meidän täytyy olla hiljaa, kunnes Pinkertonin juttu on selvitetty. Meidän ei sovi tänään saattaa poliisia liikkeelle.

— Olet oikeassa, sanoi Mc Ginty. Ja me saamme tietää Birdy Edwardsilta itseltään, mistä hän on saanut tietonsa, vaikkapa meidän täytyisi leikata sydän hänen rinnastaan. Näyttikö siltä, kuin olisi hän aavistanut sadinta?

Mc Murdo nauroi.

— Luulenpa, että osasin hänen heikkoon kohtaansa, sanoi hän. Kun hän vain pääsee Scowrerien jäljille, on hän valmis niitä seuraamaan. Minä otin vastaan hänen rahansa. Mc Murdo irvisti näyttäessään setelitukkoa. Yhtä paljon saan, kun hän on nähnyt kaikki paperini.

— Mitkä paperit?

— No, ei ole mitään papereita. Mutta minä uskottelin hänelle, että oli sääntöjä ja ohjekirjoja ja jäsenluetteloja. Hän odottaa pääsevänsä kaikkien asioitten perille ennenkuin lähtee luotani.

— Hän on todella satimessa, sanoi Mc Ginty julmasti. Eikö hän kysynyt, miksi et itse vienyt hänelle papereita?

— Ikäänkuin minä, epäluulonalainen mies, voisin kuljettaa sellaisia papereita, senjälkeen kun kapteeni Marvin tänäänkin puhutteli minua asemalla!

— Niin, olen kuullut siitä, sanoi Mc Ginty. Arvaan, että tämä juttu voi tuottaa sinulle vaikeuksia. Voimme pudottaa hänet vanhaan kaivosaukkoon kun olemme hänestä selviytyneet, mutta miten tahansa menettelemmekin, emme voi tehdä tyhjäksi sitä, että hän asui Hobson's Patchissa ja sinä kävit tänään siellä.

Mc Murdo kohautti olkapäitään.

— Jos menettelemme oikein eivät he milloinkaan voi todistaa tappamista, sanoi hän. Ei kukaan voi nähdä hänen tulevan taloon pimeän tultua ja minä pidän huolen siitä, ettei kukaan näe hänen lähtevän. Kuulkaahan, Neuvos. Minä selvitän teille suunnitelmani ja pyydän teitä ilmoittamaan sen muille. Te tulette kaikki ajoissa. Hyvä. Hän tulee kello kymmenen. Hän koputtaa kolme kertaa ja minä avaan hänelle oven. Sitten suljen sen. Hän on silloin meidän vallassamme.

— Se on helppoa ja selvää.

— Niin kyllä, mutta seuraavaa askelta sietää tuumia. Ei hänestä niinkään helposti suoriuduta. Hänellä on hyvät aseet. Minä olen petkuttanut häntä aikalailla, mutta hän on kuitenkin luultavasti varuillaan. Otaksukaamme, että minä vien hänet suoraa päätä huoneeseen, jossa on seitsemän miestä, kun hän odotti tapaavansa minut yksin. Silloin on ryhdyttävä ampumaan ja joku meistä saattaa haavoittua.

— Niin se on.

— Ja melu tuo jokaisen kirotun poliisin kaupungista kimppuumme.

— Luulen, että olet oikeassa.

— Näin on minusta meneteltävä: Te olette kaikki suuressa huoneessa — samassa, jonka näitte käydessänne luonani. Minä avaan hänelle oven, vien hänet vierashuoneeseen oven vieressä ja jätän hänet sinne siksi aikaa kun menen hakemaan papereita. Silloin voin kertoa teille miten asiat luonnistuvat. Sitten palaan hänen luokseen joitakin papereita mukanani. Kun hän lukee niitä, hyökkään minä hänen kimppuunsa ja tartun hänen pistooliinsa. Te kuulette minun huutavan ja riennätte huoneeseen. Mitä pikemmin sitä parempi, sillä hän on yhtä vahva kuin minä, ja minun käy ehkä vaikeaksi hallita häntä. Mutta luulen, että se käy päinsä kunnes te tulette.

— Se on hyvä tuuma, sanoi Mc Ginty. Osasto tulee olemaan sinulle kiitollisuuden velassa tästä. Arvaan, kuka tulee minun jälkeeni istumaan puheenjohtajan tuolilla.

— Enhän ole, Neuvos, juuri muuta kuin uusi tulokas, sanoi Mc Murdo, mutta hänen kasvonsa osoittivat mitä hän ajatteli suuren miehen kohteliaisuudesta.

Kotiin palattuaan hän suoritti omat valmistuksensa kauheaa iltaa varten, joka häntä odotti. Ensin hän puhdisti, öljysi ja latasi Smith- ja Wesson-revolverinsa. Sitten tarkasti hän huonetta, jossa salapoliisi aijottiin saada satimeen. Se oli suuri huone, pitkä honkapöytä oli keskellä ja suuri tulisija toisessa päässä. Kaikilla muilla seinillä oli akkunoita. Niissä ei ollut luukkuja — vain kevyet läpinäkyvät verhot. Mc Murdo tutki niitä tarkkaan. Epäilemättä hän ajatteli, että tämä oli liian alttiina ihmisten katseille niin salaisen tehtävän näyttämöksi. Mutta kun se oli niin kaukana tiestä, ei se ollut niin tärkeä seikka. Lopulta hän keskusteli asiasta asuintoverinsa kanssa. Scanlan vaikka olikin Scowrer, oli hyväluontoinen pieni mies, joka oli liian heikko vastustaakseen toveriensa mielipidettä, mutta joka salaisesti kauhistui veritöitä, joihin hänen toisinaan oli täytynyt ottaa osaa. Mc Murdo kertoi hänelle lyhyesti mitä oli tekeillä.

— Ja sinun sijassasi, Mike Scanlan, pysyisin tämän yön poissa kotoa.
Ennen aamua tulee täällä vuotamaan verta.

— No, olkoon menneeksi sitten, Mac, vastasi Scanlan, ei minulta puutu halua, vaan hermoja. Kun näin johtaja Dunnin kaatuvan kuonaläjään siellä kaivoksella, oli se enemmän kuin hermoni saattoivat kestää. Minä en ole luotu siihen, kuten sinä ja Mc Ginty. Jollei osasto ajattele minusta pahaa, teen niinkuin neuvoit minua ja jätän teidät illaksi omiin oloihinne.

Miehet tulivat varhain, kuten oli sovittu. He olivat ulkonaisesti kunnioitettavia kansalaisia, hyvinpuettuja ja siistejä, mutta kasvojentuntija olisi nuo lujasti yhteenpuristetut huulet ja säälimättömät silmät nähdessään arvellut Birdy Edwardsin olevan hukassa. Tässä huoneessa ei ollut ainoatakaan, jonka kädet eivät olisi toistakymmentä kertaa olleet veren tahraamat. He olivat yhtä paatuneet murhaamaan ihmisiä kuin teurastaja tappamaan lampaita. Peloittavin luonnollisesti sekä ulkomuodoltaan, että rikollisuutensa takia oli mahtava pomo. Harraway, sihteeri, oli laiha, katkera mies — mies, joka osaston raha-asioita käsitellessään noudatti järkähtämätöntä rehellisyyttä, mutta ei muulloin välittänyt rahtuakaan rehellisyydestä eikä oikeudesta. Rahastonhoitaja Carter oli keski-ikäinen mies, jolla oli tunnoton, miltei jörö kasvojenilme ja keltainen pergamentti-iho. Hänellä oli mainio järjestämiskyky ja miltei jokaisen rikoksen yksityiskohdat olivat lähtöisin hänen kekseliäistä aivoistaan. Molemmat Willabyt olivat toiminnan miehiä, pitkiä, notkeita nuorukaisia päättäväisine kasvoineen, kun taas heidän toveriaan Tiikeri Cormacia, kömpelöä, tummaa nuorukaista hänen omat toverinsakin pelkäsivät hänen julmuutensa takia. Sellaiset olivat miehet, jotka tänä yönä olivat kokoontuneet Mc Murdon asuntoon surmatakseen Pinkertonin salapoliisin.

Heidän isäntänsä oli asettanut whiskyä pöydälle ja he olivat kiiruhtaneet valmistamaan mieltään odottavaa tehtävää varten. Baldwin ja Cormack olivat jo puolittain juovuksissa ja juoma oli saattanut ilmi kaiken heidän julmuutensa. Cormack koetti käsillään takkaa — sitä oli lämmitetty, sillä kevätyöt olivat vielä kylmät.

— Sitä ehkä tarvitaan, sanoi hän kiroten.

— Niin kyllä, sanoi Baldwin käsittäen hänen tarkoituksensa. Meidän täytyy saada hänestä totuus irti keinolla millä tahansa.

— Me saamme kyllä tietää totuuden, olkaa huoleti, sanoi Mc Murdo. Tällä miehellä oli rautaiset hermot, sillä vaikka koko tehtävän paino oli hänen hartioillaan, oli hänen katsantonsa yhtä kylmä ja huoleton kuin ennenkin. Toiset huomasivat sen ja kehuivat häntä.

— Olet oikea mies häntä hoitamaan, sanoi pomo hyväksyen. Hän ei aavista mitään ennenkuin kätesi on hänen kurkussaan. On vahinko, ettei akkunoissasi ole luukkuja.

Mc Murdo kulki akkunalta akkunalle ja kohenteli verhoja niin että ne tiiviimmin peittivät akkunan.

— Varmasti ei kukaan voi nyt vakoilla meitä ulkopuolelta. Määräaika on jo aivan lähellä.

— Kukaties ei hän tule. Kukaties hän aavistaa vaaraa, sanoi kirjuri.

— Hän tulee, olkaa huoletta, vastasi Mc Murdo. Hän on yhtä innokas tulemaan, kuin te olette näkemään häntä. Kuulkaa tuota!

He istuivat kaikki kuin vahakuvat, toisilla pysähtyi lasi puolitiessä huulille. Kolme kovaa koputusta kuului ovelta.

— Hiljaa!

Mc Murdo kohotti varoittaen kätensä. Miehet vaihtoivat riemuitsevia katseita ja kädet hypistelivät kätkettyjä aseita.

— Ei ääntäkään, jos henkenne on kallis! kuiskasi Mc Murdo, kun läksi huoneesta sulkien oven huolellisesti jälkeensä.

Jännittäen kuuloaan murhaajat odottivat. He kuulivat toverinsa askeleet käytävässä. He kuulivat hänen avaavan ulko-oven. Siellä vaihdettiin muutamia sanoja tervehdykseksi. Sitten he kuulivat vieraat askeleet ja vieraan äänen. Hetkistä myöhemmin kuului oven paukahdus ja avaimen kiertyminen lukossa. Heidän saaliinsa oli varmasti satimessa. Tiikeri Cormac nauroi kamalasti ja pomo Mc Ginty pani suuren kätensä hänen suulleen.

— Olkaa hiljaa, mieletön! kuiskasi hän. Saatatte meidät kaikki turmioon.

Viereisestä huoneesta kuului keskustelun muminaa. Se tuntui loppumattomalta. Sitten ovi aukeni ja Mc Murdo tuli näkyviin sormi huulilla.

Hän tuli pöydän päähän ja katseli ympärilleen. Hän oli muuttunut. Hänen ryhtinsä oli miehen, joka suorittaa suurtekoja. Hänen kasvonsa olivat lujat kuin graniitti. Hänen silmänsä säihkyivät tulisesti silmälasien takaa. Hänestä oli tullut ilmeinen miesten johtaja. He tuijottivat häneen kiihkeällä mielenkiinnolla, mutta hän ei sanonut mitään. Yhä samalla kummallisella katseella hän katsoi miehestä mieheen.

— No, sanoi pomo Mc Ginty viimein, onko hän täällä? Onko Birdy
Edwards täällä?

— Kyllä, vastasi Mc Murdo hitaasti, Birdy Edwards on täällä. Minä olen Birdy Edwards!

Tämän lyhyen keskustelun jälkeen kului kymmenen sekuntia, joiden aikana huonetta olisi voinut luulla tyhjäksi, niin syvä oli hiljaisuus. Kattilan sihiseminen liedellä kuului selvästi. Seitsemän miehen kalpeat kasvot, kaikki kääntyneinä tuohon mieheen, joka vallitsi heitä, oli äärimmäinen kauhu jähmetyttänyt. Sitten kuului äkkiä lasin kilinää, kun joka akkunasta tunki sisään pyssynpiippu ja akkunaverhot putosivat kannattimiltaan. Sen nähdessään päästi pomo Mc Ginty haavoitetun karhun mörinän ja säntäsi puoli-avoimelle ovelle. Kohotettu revolveri kohtasi hänet siellä ja tähtäimen takaa säihkyivät Hiili- ja Rautaseudun poliisikuntaan kuuluvan kapteeni Marvinin tuimat, siniset silmät. Pomo perääntyi ja vaipui takaisin tuoliinsa.

— Olette paremmassa turvassa siinä, Neuvos, sanoi mies, jonka he olivat tunteneet Mc Murdona. Ja ellette te, Baldwin, ota kättänne pyssystänne, säästätte mestaajalta vaivan. Irti käsi, tai Jumalan nimessä — Kas niin. Neljäkymmentä asestettua miestä piirittää taloa, ja voitte itse päättää, onko teillä mahdollisuutta päästä pakoon. Ottakaa heidän pyssynsä, Marvin.

Noiden pyssynpiippujen uhatessa ei ollut mahdollisuutta vastarintaan. Miehiltä otettiin aseet. Juroina, typertyneinä ja hyvin kummissaan he yhä istuivat pöydän ympärillä.

— Tahtoisin sanoa teille muutaman sanan ennenkuin eroamme, sanoi mies, joka oli saanut heidät satimeen. Arvaan, ettemme enää tapaa toisiamme, ennenkuin näette minut todistajain paikalla oikeussalissa. Annan teille hiukan ajateltavaa siksi. Tiedätte nyt, kuka olen. Vihdoinkin voin lyödä korttini pöytään. Olen Birdy Edwards Pinkertonin toimistosta. Minut valittiin kukistamaan rosvojoukkionne. Minulla oli vaikea ja vaarallinen peli hoidettavana. Ei kukaan, ei ainoakaan sielu, ei läheisimpäni eikä rakkaimpanikaan tiennyt että minä pelasin sitä, lukuunottamatta kapteeni Marvinia ja työnantajiani. Mutta se on tänä yönä lopussa. Jumalan kiitos, ja minä olen voittaja.

Seitsemät kalpeat, julmat kasvot katsoivat häneen. Heidän silmänsä kuvastivat leppymätöntä vihaa. Hän luki säälimättömän uhkauksen.

— Kenties te ajattelette, että peli ei ole vielä lopussa. No, minun on pidettävä varani. Joka tapauksessa on muutamilta teistä peli lopussa ja paitsi teitä pääsee kuusikymmentä muuta tänä yönä vankilaan. Kerronpa teille, että kun sain tämän tehtävän, en uskonut että sellaista seuraa kuin teidän oli olemassakaan. Ajattelin, että ne olivat sanomalehtien juttuja ja että todistaisin ne siksi. Minulle kerrottiin, että sillä oli jotakin yhteyttä Vapaitten Miesten kanssa ja menin siksi Chicagoon ja toimitin itseni jäseneksi. Silloin olin entistä varmempi siitä että kaikki oli vain sanomalehtien juttuja, sillä minä en huomannut seurassa mitään pahaa vaan paljon hyvää. Kuitenkin oli minun suoritettava tehtäväni loppuun ja minä tulin hiililaaksoon. Tänne tultuani sain tietää olleeni väärässä ja etteivät nuo jutut olleetkaan pelkkää lorua. Jäin siis tänne ottaakseni selon asioista. En milloinkaan surmannut miestä Chicagossa. En ole elämässäni tehnyt väärää dollarinrahaa. Ne rahat, jotka annoin teille olivat yhtä oikeita kuin mitkä muut tahansa, mutta en ole milloinkaan käyttänyt rahaa paremmin. Tiesin keinon miten päästä suosioonne ja siksi uskottelin teille, että laki minua ahdisti. Kaikki vaikutti niinkuin olin ajatellutkin.

Niin liityin helvetilliseen Osastoonne ja otin osaa neuvotteluihinne. Ehkä sanotaan, että olin yhtä kuin tekin. Ihmiset voivat sanoa mitä haluavat, nyt kun olen saanut teidät kiinni. Mutta mikä on totuus? Sinä yönä, jolloin minut otettiin jäseneksi, te löitte vanhaa Stangeria. En voinut varoittaa häntä, sillä siihen ei ollut aikaa, mutta minä pidätin kättänne, Baldwin, kun olitte tappamaisillanne hänet. Jos olen joskus ehdottanut rikoksia, pitääkseni paikkani keskuudessanne niin olivat ne rikoksia, jotka tiesin voivani estää. En voinut pelastaa Dunnia ja Menziesia, sillä en tiennyt kylliksi, mutta aijon pitää huolen siitä, että heidän murhaajansa hirtetään. Varoitin Chester Wilcoxia, niin että kun räjähytin hänen talonsa ilmaan, olivat hän ja hänen väkensä turvassa. Tehtiin monta rikosta, joita en voinut estää, mutta jos muistelette ja ajattelette kuinka usein uhrinne tuli kotiin toista tietä, tai oli kaupungissa kun te väijyitte häntä, tai pysyi sisällä kun te luulitte hänen tulevan ulos, niin huomaatte työni.

— Te kirottu petturi! kähisi Mc Ginty hampaittensa välistä.

— Niin kyllä, John Mc Ginty, voitte nimittää minua siksi, jos se lievittää mielipahaanne. Te ja teidän kaltaisenne olette olleet Jumalan ja ihmisten vihollisia tällä seudulla. Tarvittiin miestä joka asettui teidän ja noiden mies- ja naisraukkojen väliin, joita te piditte pinteessä. Oli vain yksi keino, jolla sen saattoi tehdä ja minä käytin tuota keinoa. Sanotte minua "petturiksi", mutta monet tuhannet tulevat nimittämään minua "vapauttajaksi", joka meni helvettiin vapauttaakseen heidät. Kolme kuukautta on sitä kestänyt. En tahtoisi enää uudelleen kolmea sellaista kuukautta, vaikka saisin kaikki maailman aarteet. Minun täytyi jatkaa peliäni, kunnes jokainen salaisuus oli hallussani ja jokainen mies vallassani. Olisin odottanut vielä hiukan kauvemmin ellen olisi saanut tietää, että salaisuuteni oli tulemaisillaan ilmi. Kaupunkiin oli tullut kirje, joka olisi ilmaissut sen teille kaikille. Silloin minun täytyi toimia ja toimia nopeasti. Minulla ei ole mitään muuta sanottavaa teille, kuin tämä: kun viimeinen hetkeni tulee, on minun helpompi kuolla ajatellessani työtä, jonka olen suorittanut tässä laaksossa. Nyt, Marvin, en tahdo pidättää teitä kauvemmin. Viekää heidät vankilaan.

On enää vähän kerrottavaa. Scanlan oli saanut sinetöidyn kirjeen viedäkseen miss Ettie Shafterille — tehtävä, jonka hän otti vastaan silmää iskien ja hymyillen. Varhain aamulla muuan kaunis nainen ja muuan huolellisesti puettu mies astuivat erikoisjunaan, jonka rautatieyhtiö oli lähettänyt ja joka nopeasti ja kertaakaan pysähtymättä vei heidät pois vaaralliselta seudulta. Tämä oli viimeinen kerta, kuin Ettie tai hänen rakastettunsa kävi Kauhun Laaksossa. Kymmenen päivää myöhemmin he viettivät häitään Chicagossa, vanhan Jacob Shafterin ollessa todistajana.

Scowrerien oikeudenkäynti toimitettiin kaukana seudulta, missä heidän puoluelaisensa olisivat voineet häiritä lainvalvojaa. Turhaan he taistelivat. Turhaan Osaston rahat — rahat, jotka oli kiristetty pakkoveroilla kokonaiselta tienoolta — virtasivat kuin vesi heidän koettaessaan pelastaa heitä. Heidän puolustajiensa kaikki temput eivät voineet järkyttää tuota kylmää selvää todistusta, jonka antoi henkilö, joka tunsi yksityiskohtaisesti heidän elämänsä, heidän järjestönsä ja heidän rikoksensa. Vihdoin niin monen vuoden kuluttua oli heidät saatu kukistetuiksi ja hajoitetuiksi. Mc Ginty kohtasi kuolemansa mestauslavalla ruikuttaen ja kiemurrellen, kun hänen viimeinen hetkensä koitti. Kahdeksan hänen pääpuoluelaisistaan jakoi hänen kohtalonsa. Viisikymmentä muuta sai eripituisia vankeusrangaistuksia. Birdy Edwardsin työ oli suoritettu loppuun.

Eikä kuitenkaan kuten hän arvasi ollut peli vielä lopussa. Oli pelattava vielä toinenkin peli ja sitten yhä useampia. Ted Baldwin oli näet välttänyt mestauslavan; niinikään molemmat Willabyt; niinikään monet muut joukkueen kurjimmista jäsenistä. Kymmenen vuotta he olivat poissa maailmasta ja sitten tuli päivä, jolloin he jälleen olisivat vapaana — päivä, jona Edwards, joka tunsi miehensä, varmasti tiesi rauhallisen elämänsä loppuvan. He olivat vannoneet kaiken sen nimessä, mitä pitivät pyhänä, vuodattavansa hänen verensä kostoksi tovereittensa puolesta. Ja hyvin he koettivat pitää valansa. Chicagosta hänet karkoitettiin kahden murhayrityksen jälkeen jotka olivat niin vähällä onnistua, että hän oli varma siitä, että kolmas kerta olisi onnistunut. Chicagosta hän meni muutettuaan nimeä Kaliforniaan ja siellä valo joksikin aikaa sammui hänen elämästään, kun Ettie Edwards kuoli. Vielä kerran oltiin hänet vähällä surmata ja vielä kerran hän Douglas-nimisenä työskenteli kaukaisessa kaivoksessa, missä englantilaisen Barker-nimisen osakkaan kera hankki omaisuuden. Viimein sai hän varoituksen, että verikoirat olivat hänen jäljillään ja läksi — juuri ajoissa — Englantiin. Ja täällä eli John Douglas, joka toisen kerran nai arvoisensa puolison viisi vuotta Sussexilaisen maalaisherrasmiehen elämää, joka päättyi niihin kummallisiin tapauksiin, joista olemme kertoneet tämän teoksen ensimäisessä osassa.

Jälkikirjoitus.

Poliisioikeuden istunnot olivat päättyneet ja John Douglasin juttu oli lykätty korkeampaan oikeuteen. Niinikään oli valitusoikeus käsitellyt asiaa ja vapauttanut hänet koska hän oli toiminut itsepuolustuksesta. "Viekää hänet kaikin mokomin pois Englannista", kirjoitti Holmes hänen vaimolleen. "Täällä on voimia, jotka saattavat käydä vaarallisemmiksi, kuin ne, jotka hän on välttänyt. Miehenne ei ole turvassa Englannissa."

Kaksi kuukautta oli kulunut ja juttu oli jossain määrin haihtunut mielestämme. Silloin pistettiin eräänä aamuna arvoituksellinen kirje kirjelaatikkoomme. "Hyvä Jumala, mr Holmes! Hyvä Jumala!" kuului tämä kummallinen kirje. Siinä ei ollut päällekirjoitusta eikä nimimerkkiä. Minä nauroin omituiselle viestille, mutta Holmes näytti odottamattoman vakavalta.

— Pirullista, Watson! huomautti hän ja istui kauvan otsa rypyssä.

Myöhään yöllä emäntämme mrs Hudson tuli sanomaan, että muuan herrasmies halusi tavata Holmesia ja että asia oli erinomaisen tärkeä. Aivan hänen kintereillään tuli mr Cecil Barker, ystävämme vallihaudan ympäröimästä herraskartanosta. Hänen kasvonsa olivat vääristyneet ja valjut.

— Olen saanut pahoja uutisia — hirveitä uutisia, mr Holmes, sanoi hän.

— Sitä pelkäsinkin, sanoi Holmes.

— Oletteko saanut sähkösanoman?

— Olen saanut kirjeen henkilöltä, joka on saanut.

— On kysymys Douglas-parasta. Minulle kerrottiin, että hänen nimensä on Edwards, mutta minulle on hän aina oleva John Douglas Benito Canyonista. Kerroin teille, että he läksivät yhdessä Etelä Afrikaan Palmyrassa kolme viikkoa takaperin.

— Niin juuri.

— Laiva saapui Kap-kaupunkiin viime yönä. Sain tänä aamuna mrs
Douglasilta tämän sähkösanoman.

    "Jack on pudonnut mereen myrskyssä St. Helenan luona. Kukaan ei
    tiedä miten onnettomuus tapahtui — Ivy Douglas."

— Haa! Niinkö se tapahtuikin? sanoi Holmes miettiessään. No, enhän epäillytkään, ettei ollut taitavasti järjestetty.

— Tarkoitatte, ettette pidä sitä tapaturmana?

— Enhän toki.

— Se oli murha?

— Tietysti!

— Niin minäkin arvelen. Nuo pirulliset Scowrerit, tuo kirottu kostonhimoinen rikollisjoukkio —

— Ei, ei, hyvä herra, sanoi Holmes. Siinä näkyy mestarin käsi. Nyt ei ole kysymys poikkisahatusta haulikosta, kömpelöistä kuusipiippuisista revolvereista. Voitte tuntea vanhan mestarin pensselinvedosta. Minä tunnen Moriartyn suunnitteleman rikoksen, kun näen sellaisen. Tämä rikos on pantu toimeen Lontoosta käsin eikä Amerikasta käsin.

— Mutta mistä syystä?

— Siksi, että sen on tehnyt mies, joka ei saata epäonnistua — mies, jonka erikoinen asema riippuu siitä tosiasiasta, että hänen aina täytyy onnistua. Suuria aivoja ja suurta järjestöä on käytetty yhden ainoan miehen tuhoamiseen. Se on pähkinän murskaamista vasaralla — mieletöntä voimien tuhlausta — mutta pähkinä on yhtä kaikki hyvin pontevasti muserrettu.

— Kuinka tuli tämä mies sekaantuneeksi juttuun.

— Voin ainoastaan sanoa, että ensimäiset tietomme tästä asiasta saimme eräältä hänen alipäälliköltään. Noilla amerikalaisilla oli hyvät tiedot. Koska heillä oli Englannissa tehtävä suoritettavana, ottivat he osakkaaksi, kuten mikä tahansa muukalainen rikoksellinen saattoi tehdä, tämän suuren rikosasiain mestarin. Tästä hetkestä alkaen heidän uhrinsa oli tuomittu. Ensin hän ehkä tyytyi käyttämään koneistoaan keksiäkseen heidän uhrinsa. Sitten hän ehkä neuvoi, miten rikos oli pantava toimeen. Viimein kun hän luki sanomalehdistä tämän miehen epäonnistumisesta, päätti hän itse tehdä mestariteon. Kuulitte minun varoittavan Birlstonen herraskartanossa Douglasia ja sanovan että tuleva vaara oli suurempi kuin mennyt. Olinko oikeassa?

Barker takoi voimattomassa vihassaan päätään puristetulla nyrkillään.

— Väitättekö, että meidän täytyy tyynesti kärsiä kaikki tämä?
Väitättekö, ettei kukaan koskaan tule voittamaan tuota pääpaholaista?

— Ei, sitä en väitä, sanoi Holmes ja hänen silmänsä näyttivät katsovan kauas tulevaisuuteen. En väitä, ettei häntä voida voittaa. Mutta teidän täytyy antaa minulle aikaa — teidän täytyy antaa minulle aikaa!

Me kaikki istuimme muutaman minuutin hiljaa noiden terävien silmien yhä koettaessa tunkeutua verhon lävitse.

End of the Project Gutenberg EBook of Kauhun laakso II, by Arthur Conan Doyle

*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAUHUN LAAKSO II ***

***** This file should be named 52678-8.txt or 52678-8.zip ***** This and all associated files of various formats will be found in: http://www.gutenberg.org/5/2/6/7/52678/

Produced by Juha Kiuru

Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. They may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase "Project Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg-tm License available with this file or online at www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country outside the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have to check the laws of the country where you are located before using this ebook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg-tm License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided that

* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."

* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm works.

* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work.

* You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its volunteers and employees are scattered throughout numerous locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact

For additional contact information:

    Dr. Gregory B. Newby
    Chief Executive and Director
    gbnewby@pglaf.org

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide spread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate

While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate

Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.

Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition.

Most people start at our Web site which has the main PG search facility: www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

49 of 66
18 pages left
CONTENTS
Chapters
Highlights