
The Project Gutenberg eBook, Pariisin Notre-Dame 1482, by Victor Hugo, Translated by Huugo Jalkanen
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
Title: Pariisin Notre-Dame 1482
Author: Victor Hugo
Release Date: April 19, 2016 [eBook #51790]
Language: Finnish
***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PARIISIN NOTRE-DAME 1482***
E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
PARIISIN NOTRE-DAME 1482
Kirj.
VICTOR HUGO
Suom. Huugo Jalkanen
WSOY, Porvoo, 1915.
SISÄLLYS:
ESIPUHE
ENSIMMÄINEN KIRJA
I. Suursali.
II. Pierre Gringoire.
III. Herra kardinaali.
IV. Mestari Jaques Coppenole.
V. Quasimodo.
VI. Esmeralda.
TOINEN KIRJA
I. Kharybdiista Skyllaan.
II. Grève-tori.
III. "Besos para golpes".
IV. Mitä vastuksia kauniin naisen seuraaminen kadulla
myöhään illalla tuottaa.
V. Jatkoa vastuksiin.
VI. Rikottu ruukku.
VII. Hääyö.
KOLMAS KIRJA
I. Notre-Dame.
II. Pariisi linnun silmillä nähtynä.
NELJÄS KIRJA
I. Jumaliset sielut.
II. Claude Frollo.
III. "Immanis pecoris custos, immanior ipse".
IV. Koira ja hänen isäntänsä.
V. Jatkoa Claude Frolloon.
VI. Epäsuosio.
VIIDES KIRJA
I. "Abbas beati Martini".
II. Tämä surmaa tuon.
KUUDES KIRJA
I. Puolueeton silmäys entisajan tuomarikuntaan.
II. Rotankolo.
III. Kertomus maissileivästä.
IV. Kyynel vesipisarasta.
V. Loppu tarinaan maissileivästä.
SEITSEMÄS KIRJA
I. Mitä vaaroja on salaisuuden uskomisesta vuohelle.
II. Pappi ja filosofi — kaksi eri miestä.
III. Kellot.
IV. 'AN'AGKH.
V. Kaksi mustakaapua.
VI. Ulkosalla kuultujen kirousten vaikutus.
VII. Kummitus.
VIII. Etu virralle päin olevista ikkunoista.
KAHDEKSAS KIRJA
I. Kuihtuneeksi lehdeksi muuttunut kultaraha.
II. Jatkoa kuihtuneeksi lehdeksi muuttuneeseen kultarahaan
III. Loppu kuihtuneeksi lehdeksi muuttuneeseen kultarahaan
IV. "Lasciate ogni speranza".
V. Äiti.
VI. Kolme erilaista miessydäntä.
YHDEKSÄS KIRJA
I. Kuumeessa.
II. Kyttyräselkä, silmäpuoli, nilkku.
III. Kuuro.
IV. Hietakiveä ja kristallia.
V. Punaisen oven avain.
VI. Jatkoa Punaisen oven avaimeen.
KYMMENES KIRJA
I. Gringoire keksii hyviä keinoja Bernhardiinilaiskadulla.
II. Rupea kulkuriksi.
III. Eläköön ilo!
IV. Tyhmä ystävä.
V. Kammio, jossa Ranskan Ludvig herra lukee rukouksiaan.
VI. Puukko tupessa.
VII. Châteaupers apuun!
YHDESTOISTA KIRJA
I. Pieni kenkä.
II. "La creatura bella bianco vestita"
III. Febuksen avioliitto.
IV. Quasimodon avioliitto.
VICTOR HUGO.
ESIPUHE
On jo muutamia vuosia siitä, kun tämän kirjan tekijä käydessään Notre-Damessa tai oikeastaan tutkiessaan sitä löysi erään hämärän komeron seinään piirrettynä sanan:
'AN'AGKH [Kohtalo].
Nämä vanhuuttaan mustuneet, näkyvästi kiviseinään kaiverretut kreikkalaiset kirjaimet ja ties mikä niiden muodoissa ja piirteissä ilmenevä goottilaisen kaunokirjoituksen erikoisuus, loka ilmaisi, että ne oli siihen kirjoittanut joku keskiaikainen käsi, sekä varsinkin niiden uhkaava ja kohtalokas merkitys tekivät voimakkaan vaikutuksen kirjoittajaan.
Hän mietti ja koetti arvailla, kuka mahtoi olla tuo tuskainen henki, joka ei ollut tahtonut lähteä tästä maailmasta jättämättä tätä rikoksen tai onnettomuuden polttomerkkiä vanhan kirkon otsaan.
Myöhemmin on seinää maalattu tai tasoitettu, ja kirjoitus on hävinnyt. Niinhän on jo pari sataa vuotta käsitelty keskiajan ihmeellisiä kirkkoja. Joka puolelta ne muuttuvat, niin sisältä kuin ulkoa. Papit niitä maalauttavaa, arkkitehdit tasoittavat, ja kerran kansa hajoittaa ne maan tasalle.
Niinpä ei ole enää nykyään jäljellä mitään muuta tuosta salaperäisestä sanasta Notre-Damen synkän tornin komerossa ja siitä tuntemattomasta kohtalosta, jonka se niin surullisesti koukeroihinsa kätki, kuin se heikko muisto, jonka niille tässä pyhittää tämän kirjan tekijä. Mies, joka kirjoitti tuon sanan seinään, on jo vuosisatoja sitten hävinnyt jäljettömiin ihmissuvun keskeltä, sana on vuorostaan hävinnyt kirkon seinältä, kirkko itsekin häviää kerran maan päältä.
Tuolle sanalle rakentuu tämä kirja.
Helmikuussa v. 1831.